Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet 110 vuotta sitten. Sosialidemokraattiset naiset nostivat eduskunnassa esille suuren sosiaalisen ongelman –aviottomien äitien ja heidän lastensa aseman esittämällä, että kuntien tulisi perustaa koteja näille äideille ja turvattomille lapsille. Tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Miina Sillanpää oli yksi aloitteen allekirjoittajista.
Kaikki eivät eduskunnassa innostuneet aloitteelle. Demarinaisedustajien aloitetta pidettiin epäsiveellisyyden palkitsemisena ja vain harvat näkivät ongelman johtuvan sosiaalisista oloista. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”huutolaisina” eniten tarjoavalle. Tällöin lapsi joutui palvelemaan isäntäänsä 21 vuoden ikään saakka ilman korvausta. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä rangaistiin myös muuten, he eivät perineet isäänsä, mutta eivät myöskään äitiään. He kantoivat itsekin epäsiveellisyyden leimaa.
Naisten palkat olivat pieniä, työaika jopa 10-12 tuntia ja asumisolot yleensä kurjat. Äitiysloman puuttuessa yksinäinen äiti joutui antamaan lapsensa heti syntymän jälkeen hoitoon, eivätkä hoitopaikat suinkaan olleet aina asianmukaisia. Lapsikuolleisuus oli korkea, Helsingissä joka viides avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi kuoli ensimmäisen ikävuotena aikana.
Kun tilanteen korjaantuminen ei edennyt eduskunnan kautta Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto otti asian omakseen. Perustettiin Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistys vuonna 1936, ja sen puheenjohtajaksi tuli Miina Sillanpää. Rakennustyö alkoi 1940 ja ensimmäinen Ensi Koti avattiin 1942 Helsinkiin.
Pian ensikoteja perustettiin muualle Suomeen ja yhteiseksi järjestöksi syntyi vuonna 1945 Ensikotien Liitto, myöhemmin Ensi- ja turvakotien liitto. Turvakoteja alettiin perustaa 70-luvulla kun nähtiin perheiden ja lasten hätä lähisuhdeväkivallan seurauksena.
Nykyisin ensi- ja turvakotien liiton toiminta ulottuu koko maahan ja käsittää monipuolista perheiden tukemista ja kriisityötä. Liiton jäsenyhdistykset pitävät yllä 10 ensikotia, joista kuusi on erikoistunut päihdeongelmien hoitoon. Turvakoteja on 12. Myös avopalveluja on tarjolla.
Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle, kiteytti Miina Sillanpää kuvatessaan ensikotien toiminta-ajatusta.
Jos katsoo tämän päivän maailmaa Miina Sillanpään silmälasien kautta, uskoisin, että hän kantaisi huolta turvapaikanhakijalasten ja perheiden tilanteesta. Moni pakolaislapsi on elänyt pakomatkan aikana painajaisen, jonka tulisi loppua kun on päässyt turvaan. Tässä meillä on suuri vastuu kannettavana. Ensi- ja turvakotien liitto on nostanut myös näiden perheiden ja lasten auttamisen toiminnassaan. Olemme useamman vuoden ajan kehittäneet osaamista ja koonneet vapaaehtoisia vauvaperhe turvapaikanhakijana –hankkeella.
Liiton kampanja Turvassa Suomessa? nostaa kuvin ja sanoin näkyviin turvapaikanhakijalapset. Kampanjalle on antanut kasvot Tiuku Pennolan kokoama valokuvanäyttely Todelliset supersankarit. Vastaanottokeskusten lapset saivat valita omat satuhahmon vaatteet kuvaukseen ja kertoa, mitä he haluavat aikuisille kertoa. Näyttely avattiin Sanomatalossa Helsingin Sanomien kanssa järjestetyssä tapahtumassa.
Turvapaikanhakijalasten ja –nuorten sekä heidän perheidensä turvalliset olot ja turvapaikkapäätöksen saaneiden kotoutuminen vaatii toimeen tarttumista tässä ja nyt. Tässä työssä Ensi- ja turvakotien liitto haluaa olla ennakkoluulojen hälventäjä ja antaa osaamisensa käyttöön.
Tuula Haatainen
kansanedustaja
Ensi- ja turvakotien liiton pj
Juhlavuoden valtuuskunnan pj
Miina Sillanpää -blogi 