Tätä blogia varten tutustuin Miina Sillanpään elämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Ennestään tiesin vain, että Sillanpää oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista ja myös ensimmäinen suomalainen naisministeri. En tiennyt, millaisen valtavan luokkanousun hän on elämänsä aikana tehnyt ja millainen tienraivaaja hän on ollut. Omana aikanaan Miina Sillanpää ajoi erityisesti työläisnaisten ja yksinäisten naisten asiaa. Jos Miina eläisikin tänä päivänä, hän olisi taatusti feministi.
Torpan tytöstä ministeriksi
Miina Sillanpää kasvoi Jokioisilla vaatimattomissa ellei suorastaan köyhissä oloissa torpparin lapsena. Sillanpää kävi vain kaksi lukukautta kiertokoulua ja meni ensi kertaa töihin jo 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaan kehräämöön.
Lähtökohdistaan huolimatta hänet valittiin vuonna 1907, 41-vuotiaana, kahdeksantoista muun edelläkävijänaisen kanssa ensimmäisinä naisina eduskuntaan. Itseoppinut torpparintyttö nousi lopulta vuonna 1926 Tannerin hallituksen toiseksi sosiaaliministeriksi.
Kansanedustajana Miina Sillanpää oli edistämässä uutta, vaimojen oikeusasemaa parantavaa avioliittolakia, jotta naisilla voisi avioliiton solmimisen jälkeenkin olla omaa omaisuutta. Hänen aikanaan säädettiin myös laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin.
Ensi- ja turvakotien perustajaksi
Jo ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan 1907 Sillanpää teki kollegoidensa kanssa aloitteen siitä, että kuntien tulisi perustaa koteja aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan ja muita turvattomia lapsia varten. Asia raukesi, sillä sitä pidettiin epäsiveellisyyden palkitsemisena. Koska aloite ei useista yrityksistä huolimatta edennyt, perusti Sillanpää kollegoineen Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistyksen vuonna 1936. Nykyisin yhdistys tunnetaan Ensi- ja turvakotien liittona. Ensimmäinen Ensi Koti avattiin 1942 Helsinkiin. Miina oli tuolloin 76-vuotias.
Minkä puolesta Miina taistelisi nyt
Kuvittelen Miinan tähän päivään naisten marsseille, taistelemaan kehollisen itsemääräämisoikeuden puolesta, muistuttamaan Suomessa aivan liian yleisestä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja Istanbulin sopimuksen (eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) velvoitteista.
Sillanpää olisi taatusti vaatimassa lisää turvakoteja. Hän olisi puhunut aktiivisesti kunniaan liittyvän väkivallan torjumisesta. Intersektionaalinen eli erilaiset syrjinnän muodot tunnistava feminismi sopisi Sillanpäälle. Hän ymmärsi, kuinka ihmisen asemaan ja kohteluun vaikuttavat monet erilaiset asiat ja ominaisuudet. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että eri tekijöiden vaikutusta tarkastellaan myös suhteessa toisiinsa.
Mietin, olisiko Miina Sillanpää kirjoittanut #metoo, kun naiset aloittivat sosiaalisessa mediassa seksuaalisen häirinnän näkyväksi tekevän liikkeen. Sillanpää työskenteli 15 vuotta piikana viidessä eri perheessä Porvoossa ja Helsingissä. Piian tai palvelijattaren työ oli naisten yleisin ammatti, eikä heidän asemansa ollut hääppöinen. Piiat tekivät pitkiä, usein 14–16 tuntisia päiviä pienellä palkalla. Kotipalvelijat joutuivat varsin usein seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan kohteeksi. Tästä Sillanpää myös kirjoitti Työläisnainen-lehdessä.
1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
Syrjivistä ja sukupuolittuneista rakenteista huomauttaminen ja tasa-arvosta puhuminen ei ole nykyäänkään suosittua ja johtaa helposti vihapuhemyrskyyn. Jatkossa jos myrsky nousee, muistutan itseäni turhautumisen tai jopa pelon iskiessä, että sata vuotta sitten Miina Sillanpää puhui voimakkaasti tasa-arvon ja ihmisarvon puolesta. Jos Sillanpää kollegoineen olisi pelon vuoksi sensuroinut itseään, Suomi näyttäisi tänä päivänä hyvin erilaiselta. Kiitos tasa-arvotaistelijoiden Suomi on nyt yksi parhaista maista naisille, voi kun se olisi sitä kaikille!
1.10. juhlitaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Sisäministeriö suosittelee liputtamista. Syystä.
Viestintäpäällikkö Milla Halme
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Miina Sillanpää -blogi 