Huolestuttavia havaintoja palkatusta kotitalous- ja kotihoivatyöstä

Jo vuonna 1921 Miina Sillanpää julisti: ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.”

Kotitalous- ja kotihoivatyö on maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö. Sitä selittää väestön ikääntyminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen. Lasten, vanhusten ja vammaisten hoivapalvelut ovat joko järjestämättä tai riittämättömät. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan maailmassa on noin 67 miljoonaa yli 15-vuotiasta päätoimista kotitaloustyöntekijää. He ovat yleensä vähäosaisia naisia tai tyttöjä, usein maahanmuuttajia. Kun työtä tehdään paljon harmaan talouden piirissä, todellinen määrä lienee noin 100 miljoonaa. Merita Jokelan uuden väitöskirjan mukaan 74 maan tilastot osoittivat, että taloudellinen eriarvoisuus ja maahanmuuttajien korkea määrä oli yhteydessä suureen kotitaloustyöntekijöiden sektoriin.

ILO hyväksyi vuonna 2011 Kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan yleissopimuksen nro 189. Lähtökohtiin kuuluu kotitaloustyöntekijöiden merkittävä panos maailmantaloudessa. He lisäävät perheen huollosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia ansiotyöhön hoitamalla lapsia, ikääntyviä ja vammaisia. Kotitaloustyö on kuitenkin aliarvostettua ja sen tekijät alttiita työehtoihin ja –oloihin liittyvälle syrjinnälle ja ihmisoikeuksien loukkauksille. TV 1:n vuoden 2019 alussa esittämä dokumenttisarja antoi lohduttoman kuvan ihmisten hyväksikäytöstä. Erityisen kova oli Afrikasta kotiapulaisiksi Lähi-itään välitettyjen naisten ja tyttöjen kohtalo.

Vuoden 2018 lopussa ILO:n yleissopimuksen oli ratifioinut 27 valtiota. EU:n neuvosto oli vuonna 2014 valtuuttanut jäsenmaat ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen. Myös EU on sitoutunut edistämään ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa. Yleissopimus edisti niin ikään EU:n tavoitetta hävittää ihmiskauppa. Kuitenkin vain kuusi EU-maata nimittäin Suomi, Belgia, Saksa, Irlanti, Italia ja Portugal on sen ratifioinut. Sopimukseen sitoutuneiden maiden on varmistettava, että kotitaloustyötä pidetään ammattina ja että työntekijöitä suojellaan kaikilta väärinkäytön, häirinnän ja väkivallan muodoilta. Heille tulee tarjota oikeudenmukaiset työehdot ja ihmisarvoiset työ- ja asuinolot.

Kotitalous- ja kotihoivatyö EU:ssa

Myös EU:n parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta otti kotitaloustyöntekijöiden aseman tarkasteltavakseen. Sen perusteellinen mietintö hyväksyttiin EU:n parlamentin täysistunnossa huhtikuussa 2016 ja parlamentti antoi päätöslauselman kotitalous- ja hoivatyötä tekevistä naisista EU:ssa (2015/2094(INI)). Päätöslauselma perustui muun muassa seuraaviin seikkoihin.

EU:ssa teki kotitaloustyötä noin 2,2 miljoonaa naista, joista suurin osa oli maahanmuuttajia, joukossa alaikäisiä. Ala työllisti noin 3 % EU:n työvoimasta. Pimeä työ oli kuitenkin laajalle levinnyt sekä kotitalous- että hoiva-alalla. Kotitalous- ja hoivatyö oli jäsenvaltioissa heikosti ja epätasaisesti säädeltyä. Alalle oli tyypillistä työpaikkojen epävarmuus, puutteellinen työsuhdeturva, matala palkka, jonka maksaminen oli lisäksi epäsäännöllistä, kohtuuttoman pitkät työajat ja lomien puuttuminen. Työntekijöiden seksuaalisen ja muun vakavan hyväksikäytön riski oli suuri. Erityisen huolestuttava oli maassa laittomasti oleskelevien maahanmuuttajien asema.

Kotitalous- ja hoiva-ala oli taloudellisesti merkittävä ja tarjosi uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkojen on kuitenkin oltava laadukkaita ja työntekijöiden ammattitaitoisia. Heillä on oltava samat työ- ja sosiaalioikeudet kuin muilla työntekijöillä. Kotitalous- ja hoivatyöntekijät edistivät sukupuolten tasa-arvoa luomalla tehokkaan infrastruktuurin työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Vaikka lähes 20 % EU:n väestöstä oli yli 65-vuotiaita ja osuuden arvioitiin nousevan 25 %:iin  vuoteen 2050 mennessä, ajassa mitattuna 80 % ikäihmisten ja vammaisten hoidosta oli omaishoitajien/ja tai läheishoitajien vastuulla. Ikääntyneiden yhä suurempi määrä, työikäisten väheneminen ja julkisen sektorin budjettirajoitteet lisäävät kotitalous- ja hoivatyön tärkeyttä.

Päätöslauselmassaan EU:n parlamentti kehotti kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan kiireesti ILO:n yleissopimuksen nro 189 ja varmistamaan, että sitä sovelletaan tiukasti. Kotitaloustyö tulee tunnustaa ammatiksi ja varmistaa työntekijöille kuuluvat oikeudet ja sosiaaliturva. Myös EU:n komission tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on kotitalous- ja hoivatyöntekijöiden ammatillisen pätevyyden ja urakehityksen tunnustaminen jäsenmaissa sekä yhteiskunnallinen arvostus.

Mitä Suomen tulisi tehdä

Meillä ILO:n yleissopimus tuli voimaan 8.1.2016. Se vaati ainoastaan vuodelta 1977 olleen kotitaloustyöntekijöistä annetun lain kumoamista ja työntekijöiden saattamista samantasoisen työoikeudellisen suojan piiriin muiden työntekijöiden kanssa. Samalla muutettiin työaikalakia siten, että yötyön teettäminen tuli sallituksi työnantajan kotona tehtävässä hoitotyössä.

Miina Sillanpään perinnön velvoittamana on kuitenkin syytä ymmärtää ILO:n sopimuksen merkitys koko EU:lle. Kun Suomi on puheenjohtajamaa vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla, meidän olisi tärkeää kantaa EU:n parlamentin tavoin vastuuta koko EU:ssa epämääräisessä ja haavoittuvassa asemassa olevista kotitalous- ja hoivatyöntekijöistä. Voisimme pyrkiä siihen, että EU:n neuvosto antaa jäsenmaille suosituksen ILO:n sopimuksen pikaisesta ratifioimisesta.

ILO:n yleissopimus koskee kaikkea työsuhteessa kotitaloudessa tai yhdelle tai useammalle kotitaloudelle tehtävää työtä. Työnantajana voi siten olla useamman kotitalouden muodostama rinki, asukkaidensa kotihoidosta vastaava kunta tai yksityinen kotipalveluiden tuottaja. Tästä näkökulmasta myös omassa maassamme riittää tekemistä. Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoittamien kotihoidon palveluiden arvo vuonna 2016 oli 1,447 miljardia euroa. Julkinen taho tuotti palveluista 74 % ja yksityiset, lähinnä pienet ja muutamat keskisuuret yritykset sekä järjestöt 26 %. Mukana eivät ole kotitalouksien itsensä lisääntyvästi kustantamat hoivapalvelut, joiden hankkimista verovähennysoikeus helpottaa.

Väestön ikääntyessä paine palveluihin kasvaa. Vanhuspalvelulain tavoitteena on vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa. Asiakkaiden määrä kotihoidossa kasvaakin nopeammin kuin tehostetussa palveluasumisessa. THL:n selvityksen mukaan 57 % vanhuspalveluiden asiakkaista oli kotihoidossa vuonna 2018. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevien määrä lisääntyy jatkuvasti. Vanhustenhoidon suurimmat ongelmat ovatkin kotihoidossa.

Tukholman yliopiston johdolla tehdyssä Nordcare kyselytutkimuksessa verrattiin vanhustenhoitoa neljässä Pohjoismaassa vuosina 2005 ja 2015. Kotihoidon tilanne Suomessa oli selvästi heikentynyt, kun taas palveluasumisen tilanne oli pysynyt ennallaan, keskimäärin heikkona.  Kuormittavuus työntekijöille oli Suomessa selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä oli myös enemmän sairauspoissaoloja. Työntekijöitä onkin vaikea saada osittain siksi, että työ koetaan raskaaksi ja alipalkatuksi. THL:n asiantuntijoiden mukaan kotihoidon henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen on nopeasti etsittävä ratkaisuja.

Ratkaisua haetaan muun muassa maahanmuuttajista, etenkin nuorista naisista. Heitä kannustetaan hoiva-alan koulutukseen. Heidän osuutensa hoivatyöntekijöistä onkin merkittävästi kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla. Urakehityksestä puolestaan ei ole havaintoja.  Tutkijat ovatkin tuoneet esiin huolensa siitä, että hoiva-alan resurssipulan paikkaaminen maahanmuuttajilla saattaa aiheuttaa rakenteellista eriarvoisuutta.

Miina kiinnittäisi varmasti päättäväisesti päätöksentekijöiden huomiota kotihoiva- ja tukipalveluiden ongelmiin. Hän vaatisi valvomaan, että kaikkien palkattua hoivatyötä kotitalouksille tekevien työntekijöiden työolosuhteet ovat inhimilliset ja että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan.

Kirsti Rissanen,
Miina Sillanpään Seuran jäsen ja entinen puheenjohtaja       

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s