Suomalaiset sankarit. Meillä suomalaisilla on aika yhtenäinen kuva, keitä he ovat. Urhoollisten sotasankareiden, politiikan suurmiesten ja joidenkin kulttuurivaikuttajien ketjuun saadaan sekaan jokunen urheilija. Listaa ei pitäisi lopettaa siihen. Kun katsotaan Suomen historiaa sata vuotta taaksepäin, nähdään sotien ohella valtava yhteiskunnallinen muutosvoima ja ihmiset, jotka laittoivat tuota voimaan liikkeelle. Nämä suomalaiset olivat poistamassa puutetta, kurjuutta ja suoranaista nälkää, sekä myöhemmässä vaiheessa tekemässä Suomesta hyvinvointiyhteiskuntaa, jollaisena tunnemme sen tänään. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on yksi suurimmista Suomea ja suomalaisuutta muovanneista historian vaiheista.
Arvostuksen puute suomalaisia hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia kohtaan on ilmeinen, ja arvostuksen nousuun on vielä matkaa. Sitä kohti on pyrittävä ja tehtävä työtä, jotta hyvinvointi-Suomen rakentamisen eri vaiheet ja sen tekijät kirjoitetaan peruskoulun opetussuunnitelmiin. Lapset ja nuoret tulevat vielä lukemaan Miina Sillanpään aikalaisista – niistä naisista ja miehistä, joita saamme kiittää paljosta. Yksi pimentoon jäänyt hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja on Augusta af Heurlin. Hän perusti Koulukeittoyhdistyksen vuonna 1905, ja jo vuoteen 1918 mennessä yhdistys tarjosi 18 000 kansakoululaiselle lämmintä soppaa koulupäivän aikana. Syrjäseutujen ja köyhien perheiden lapsille koulussa järjestetystä, maksuttomasta ruokailusta muodostui elintärkeä apu. Samalla kylvettiin siemen maksuttoman kouluruokailun järjestämiselle koko maassa. Miina Sillanpää ehdotti asiaa Helsingin kaupunginvaltuutettuna ensimmäisen kerran vuonna 1925. Asia toteutui vasta 18 vuotta myöhemmin. Tästä etuisuudesta saadaan tänään nauttia jokaisessa suomalaisessa koulussa. Näistä naisista riittää sankaritarinaa kerrottavaksi. Eikö niin?
Sara Salomaa
Kirjoittaja on Miina Sillanpään seuran hallituksen jäsen.
Miina Sillanpää -blogi 