Mitä Miina Sillanpää tekisi tänään?

Mitä Miina Sillanpää tekisi tänään, kysyi Miina Sillanpään seura. Ja vastasi, auttaisi edelleen yhteiskunnan vähäosaisista vähäisimpiä.
Miina Sillanpää aloitti työuransa tehdastyöläisenä puuvilla- ja naulatehtaalla 12-vuotiaana. Myöhemmin hän eteni kansanedustajaksi ja ministeriksi. Matka yhteiskunnan huipulle ei kuitenkaan Sillanpäälle merkinnyt oman taustansa unohtamista. Hänellä pääsy yhteiskunnallisesti vaikuttavaan asemaa ei ollut tärkeää vallan itsensä vuoksi, vaan keino parantaa heikommassa asemassa olevien asemaa. Hän tiesi, ketkä olivat avun tarpeessa, hän asettautui heidän asemaansa ja teki valtavan työuran heidän oikeuksiensa edistämiseksi. Naisten ja lasten aseman kohentaminen oli hänen erityisen huomionsa kohteena.
Ketkä olisivat niitä tämän päivän vähäosaisia, joiden aseman parantamiseen Sillanpää keskittyisi, jos hän eläisi vielä keskuudessamme? Yksi ryhmä olisi eittämättä maahanmuuttajat – ihmiset, jotka ovat kokeneet kovia, mutta joita nykyinen asenneilmapiiri kohtelee kylmästi. Hallasilmäinen julkinen keskustelu käsittelee maahanmuuttajia uhkana, näkemättä sitä, että heidän joukossaan on lapsia, nuoria, äitejä, isiä ja isovanhempia – sanalla sanoen ihmisiä, joilla on oikeus odottaa meiltä sitä, että heitä kohdellaan ihmisinä.
Maahanmuuttajien on ollut vaikea asettautua maahamme, eikä ongelma näytä lähitulevaisuudessa ainakaan lieventyvän. Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksi kertaa suurempaa kuin väestöllä keskimäärin. Heidän pääsynsä koulutukseen on muita heikompaa. Mutta ehkä vaikeinta on hyväksyä avoimen rasistisen käytöksen lisääntyminen, josta meillä on viime aikoina surullisia esimerkkejä. Rasismi tarkoittaa sitä, että sen kohteelta kielletään oikeus ihmisarvoon, ihmisyyteen. Suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa ketään ei jätetä, tällainen asenne ei kuulu eikä saa kuulua.
Tulevaisuudessa monikulttuurisuus, monietnisyys ja moniuskontoisuus lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Emme voi sulkea silmiämme maailman hädältä ja pystyttää muureja rajoillemme.
Monikulttuurisessa ympäristössä ihmisten kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää. Kotoutuminen tapahtuu paikallisesti, ihmisten kesken. Ja siihen meidän on panostettava. Hyvinvointivaltio ja hyvä elämä rakentuvat luottamukselle ja yhteisöllisyydelle. Siksi meidän tulee karttaa ajatuksia jaosta meihin ja muihin.
Vajaassa vuodessa Suomeen tuli lähes 36 000 turvapaikanhakijaa. He ovat 80-prosenttisesti nuoria, alle 35-vuotiaita miehiä ja poikia. Perheenyhdistämiselle on jo nykyisin asetettu useita esteitä ja juuri parhaillaan eduskunta on säätämässä lisää rajoitteita. Näyttääkin siltä, että nämä nuoret miehet ja pojat tulevat kasvamaan aikuisuuteen ilman oman perheensä tukea – siis oman puolisonsa tai lastensa taikka omien vanhempiensa tukea. Pelko, ikävä ja turvattomuus ovat vaikea lähtökohta uudelle hyvälle elämälle.
Kuten muuallakin Euroopassa, myös Suomessa turvapaikanhakijoiden merkittävä kasvu on tuonut tullessaan vihapuhetta ja jopa vaatimuksia rajojen sulkemiseen. Ääriasenteiden nousu Euroopassa on hälyttävää.
Mutta toisaalta on käynnistynyt myös ennennäkemätön vastavoima, ihmisten halu auttaa maahan tulijoita. Helsingissäkin on nähty tuhansien ihmisten auttamishalu. Helsinkiläiset vapaaehtoiset keräsivät valtavat määrät vaatteita ja hygieniatuotteita ja perustivat niiden jakelupisteitä vastaanottokeskuksiin. Vapaaehtoisia on toiminut kielenopettajina, tukihenkilöinä, saattajina, harrastuskavereina ja sosiaaliapuna.
Vapaaehtoisten huikea aktiivisuus on näyttänyt, kuinka paljon hyvää ihmisissä on. Vapaaehtoisista on ollut paljon apua avustusjärjestöille ja vastaanottokeskuksille, mutta ennen kaikkea turvapaikanhakijoille. Inhimilliset kohtaamiset ihmisten kesken riippumatta siitä, mistä henkilö on kotoisin, auttavat jaksamaan arjessa ja saavat meidät tuntemaan itsemme merkityksellisiksi. Uskon, että Miina Sillanpää olisi tänään eläessään yksi vapaaehtoisista – yksi niistä, jotka kantavat huolta ihmisten hädästä.
Tarvitsemme siis Miina Sillanpään otetta. Kohdellaan ihmisiä arvokkaasti. Herätetään jokaisessa piilevä halu auttaa. Autetaan niitä, jotka sitä tarvitsevat. Vain tinkimättömän tasa-arvoinen yhteiskunta on sivistynyt, luova ja antaa mahdollisuuden hyvälle, onnelliselle elämälle.
Ritva Viljanen