Kunnioitettu ministeri Sillanpää,
Miina hyvä
Kirjoitan Teille ensimmäistä kertaa. Arasti, kiittäen, ujosti ja arvostaen.
Teidän rohkeutenne, myötätuntonne, visionäärinen viisautenne ja tinkimätön tasa-arvotietoisuutenne koskettaa minua. Se on aurannut tien tulevaisuuteen tuhansille. Omalla tavallaan myös minulle, Suomen ensimmäiselle naispiispalle.
Minua koskettaa Teidän elämänkaarenne, jossa heijastuu maamme voimavara: torpasta voi löytyä lahjakkuus ja piikatytön tien ei tarvitse olla menneisyyteen lukittu.
Viivyn kuvitelmissani: Te kiertokoulun penkillä, lapsityövoimana tehtaalla, palkollisena perheissä, joissa isäntäväki evää oikeuden lehtien lukuun.
Minua koskettaa, että otitte omat kokemuksenne voimavaraksi, näkökulmaksi ja vitamiiniksi. Toimittajana, kansanedustajana, ministerinä ette unohtanut kokemaanne ettekä hylännyt arvojanne. Olitte monelta osin oman agendanne kokemusasiantuntija.
Pidän myös kokonaisvaltaisesta näkemyksestänne: ei vain sivistys, vaan myös kauneus kuuluu köyhille. Hattu oli piikahuiviinsa tottuneelle naiselle vahva symboliteko.
Toivon, että Teidän elämänkertomuksenne aukeaa rohkaisuna maahamme pyrkiville pakolaisperheille, maassamme eläville yksinhuoltajaäideille, syrjäytymiskierteessä kamppaileville nuorille. Tässä maassa voi löytää tiensä ja tulevaisuutensa – jos me yhdessä tahdomme niin!
Esikuvallisuudestanne kiittäen,
Irja Askola
Helsingin piispa
Miina Sillanpää -blogi 