Miina Sillanpään, 1900-luvun alkupuolen merkittävimmän naispoliitikon syntymästä tulee kuluneeksi ensi kesäkuun alkupäivinä 147 vuotta.
Miina Sillanpää eli elämänsä viimeiset 25 vuotta Siltasaarella Pitkänsillanrannassa, talossa n:o 7. Taloyhtiö on kunnioittanut perustajajäsenensä muistoa ja on kiinnittänyt muistolaatan talon seinään.
Muuttaessaan Pitkänsillanranta 7:än Miina Sillanpää oli jo 60-vuotias ja II sosiaaliministerinä Väinö Tannerin vähemmistöhallituksessa. Hän oli ensimmäinen nainen ministerinä ja vertaansa vailla oleva työväenliikkeen naispoliitikko. ”Hänen siviilitoimensa” noihin aikoihin oli Elannon ruokaloiden ja kahviloiden tarkastajan toimi ja työpaikka sijaitsi Elannon talossa. Näihin aikoihin hän oli tutustunut myös arkkitehti Väinö Vähäkallioon. Tämä oli suunnitellut Elannon pääkonttorin ja suunnitteli myös Asunto Oy Siltarannan talon Pitkänsillanrantaan, johon Miina Sillanpää siis muutti.
Täydellä kunnioituksella voidaan sanoa: Miina Sillanpää oli uranuurtaja niin naisasialiikkeessä kuin yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa ja vähempiosaisten auttamisessa.
Miina Sillanpää syntyi 4. kesäkuuta 1866. Suomen historian pahin nälänhätä oli alkamassa. Miina syntyi Jokioisissa torppari Juho Riktigin perheeseen. Kuten hän itse sanoi: Suomen suurimman kartanon köyhimpään torppaan. Hän kävi yhden vuoden kiertokoulua ja meni 12-vuotiaana töihin Forssan puuvillatehtaaseen ”pumpulitytöksi” ja 16-vuotiaana naulatehtaalle.Hän kävi siinä sivussa tehtaan koulua joitakin aikoja. Tätä koulua hän on kiitollisena muistellut.
Miina muutti 18-vuotiaana piikomaan Porvooseen ja otti tällöin Sillanpää-nimen, isänsä torpan nimen. Muutto Helsinkiin tapahtui 1898. Hän oli mukana perustamassa Palvelijatar-yhdistystä toimien sen ja paikanvälitystoimiston hoitajana aina v:een 1915. Helsinkiin muutto vei hänet mukaan politiikkaan, sosiaalidemokraattiseen järjestötoimintaan. Vuoden 1906 varsin radikaali valtiopäiväuudistus antoi naisille sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden. Miina Sillanpää oli ehdokkaana ja sai vaalissa yli 19000 ääntä! Tästä alkoi hänen kansanedustajauransa, jota kesti 38 vuotta! Tässä on haastetta myös tämän päivän naisille!
Miina Sillanpää oli myös viidesti valitsemassa Suomelle tasavallan presidenttiä: 1925, 1931 ja 1937 sekä 1940 ja 1943, silloin siis poikkeuksellisissa tilanteissa. Hän oli myös mukana kunnallispolitiikassa, kaupunginvaltuustossa ja lautakuntien puheenjohtajana ja teki näin arvokasta työtä Helsingin hyväksi.
Miina Sillanpää ei ollut teoreetikko eikä ideologi. Hänellä oli ”jalat maassa”. Hän halusi vastustaa köyhyyttä, hän halusi huolehtia lapsista ja nuorista, yksinäisistä äideistä, jotka olivat tulleet petetyiksi tai harhaanjohdetuiksi. Hän loi Ensikoti-toiminnan. Hän ajoi työläisnaisten asiaa ja naisten asiaa yleensäkin kuten esimerkiksi avioliittolain uudistamista 1920-luvun lopulla.
Tie tehtaan tytöstä ministeriksi ansaitsee suuren ja nöyrän kunnioituksemme.
Leif Söderlund
Kirjoittaja Leif Söderlund asuu samassa talossa, jossa Miina Sillanpää aikoinaan.
Miina Sillanpää -blogi 